Nyt on sitten viimeinen ilta Würzissä käsillä, alkaa olla haikeat tunnelmat. Kesä on ollut todella hieno, eikä ole kaduttanut hetkeäkään että tänne lähdin. Kaupunki oli minulle ihan täydellinen valinta, sen on saanut ihan oman paikkansa sydämmessäni. Asuntolakin oli todella hyvä valinta, varsinkin sijainnin kannalta; lähellä keskustaa ja vieressä aivan ihana puisto sekä Residenz -palatsi. Yliopistollekkin on helppo mennä bussilla kun opiskelijat saavat täällä matkustaa "ilmaiseksi" kun on vain maksanut lukukausimaksun. Würzburg on kauneimpia kaupunkeja mitä tiedän ja tänne palaan vielä jonain päivänä.
Kaikki on mennyt hirmu mukavasti, onneksi on ollut varsinkin yksi hyvä ystävä jolta olen saanut paljon apua monissa asioissa, jo ennen vaihtoon lähtöäkin kyselin paljon asioita kun tiesin hänen olevan täällä. Muutama uusi ystävänkin ja paljon uusia tuttuja on tullut kesän aikana. Opiskelu on mennyt melkein siinä sivussa, en ottanut kovin paljon kursseja, koska jouduin tekemään vielä joitain kursseja Suomeenkin, eikä näin kesälukukaudella ole stressiä opintopisteistä kun niitä on ehtinyt jo jonkin verran haalia vuoden aikana Suomessakin. Täkäläiset kurssit eivät ole tuntuneet ihan hirveän vaikeilta, tuloksetki ovat olleet oikein hyviä. Opiskelu on muutenkin ollut täällä oikein mukavaa, kielikeskuksella on tosi hyvä kursseja ja opettajat ovat huippuja. Myös itse saksan laitoksella on mukavia professoreita ja kurssi, jonka valitsin, oli ainakin minun mielestäni mielenkiintoinen.
Huomenna sitten otetaan tavarat kainaloon ja jätetään haikeat hyvästit. Suomeen ei kuitenkaan ole tarkoitus vielä mennä, vaan parin viikon Interrail -matka on suunnitelmissa. Aamupäivästä vielä viimeiset siivoukset ja asioinnit yliopistolla, puolelta päivin tulee herra Hausmeister sanomaan tuomioinsa huoneen kunnosta, ja sitten lähdetäänkin rinkat selässä reissuun. Ensimmäinen etappi on Münchenin lähellä oleva Seefeld ja kummitäti, sitten Münchenin kautta Innsbruckiin pariksi päiväksi ja sieltä Italiaan. Matkaa ei ole vielä tarkemmin lyöty lukkoon, mutta luultavasti lopuksi mennään Pariisin kautta Lontooseen, sieltä onkin jo lennot varattu Suomeen. Tässäpä tämä osa elämää alkaa sitten ollakin, vielä uusia kokemuksia hakemaan ja sitten takaisin rakkaaseen koti-Suomeen!
29.7.10
28.6.10
Heidelberg 29.5.2010
Tässä nyt lyhyesti jotain että saadaan tääkin reissu dokumentoitua. Heidelbergiin tehtiin siis ihan vaan päivän reissu AK Internationales:in kanssa kuten myös aiempi viikonloppureissu (Deutsche Märchenstraße). Se oon siis sellanen "opiskelijajärjestö", kaikki on siis opiskelijoita ja ne järjestää ulkomaalaisille reissuja ja muuta ohjelmaa, täysin vapaaehtoisesti ilman palkkaa!
Eli siis matkaan lähdettii aamulla silmät ristissä, juna oli siinä 11 pintaan perillä. Ensin käveltiin kaupungin läpi ravintolaan, tämä kaupunki kun poikkeaa siinä useimmista täkäläisistä että rautatieasema ei ole ihan keskustassa. Maittavan ruuan jälkeen oli pieni kaupunkikierros mukavan oppaan kanssa, jolla oli kiva hauva :) Välillä kyllä krhmh vähän nuokutti kun johonkin istahdettiin kuuntelemaan auringon paahtaessa.. Heidelberg on kyllä nätti kaupunki, ja kyllä meidän Jyväskylän yliopiston (ja varmasti kaikkien muidenkin Suomen yliopistojen) kirjasto kalpenee sikäläisen
yl
iopiston kirjastolle, voi jumpe!
Sitten homman nimi oli se, että sai itse päättää mitä halusi tehdä loppuajasta, suurin osahan meistä kävi katsastamassa sikäläisen linnan, joka oli kyllä ihan komea, valitettavasti vain rekonstruktion alaisena. Mutta komea määrä portaitaki sai vaihteeksi kivuta, joku oli oikein merkinnyt jokaiseen rappuseen siihen astisen lukumäärän, viimeisessä taisi lukea 314.. Kyllä kun noita linnoja kävisi katselemassa useammin niin äkkiä olisi reidet terästä ja pohkeet rautaa! Sieltä sitten pikkuhiljaa tallustettiin takaisin ja vähitellen rautatieasemalle. Mäkkäristä sai vielä hyvän hiukopalan kanatortillasta ja sitten nuokuttiin junassa iho lupaavasti punoittaen takaisin rakkaaseen Würziin.
Perillä selvisi vielä sellainenki asia, että keskustassa on viinijuhlat, niin pitihän sitä lähteä vielä katsastamaan. Oli kyllä tosi hieno juttu, tori täynnä "viinitorikahviloita" (näin perisuomalaisittain sanottuna) sun muita kojuja joista sai ruokaakin, esim. puolimetrisen bratwurstin, täkäläisen erikoisuuden. Lasi viiniä maistettiin, eikä hullumpaa ollut. Kuitenki pyrin ajoissa kotiin joten lähdin samaa matkaa erään kaverini kanssa, jolle lasillinen oli hieman liikaa pitkän ja väsyttävän päivän päälle kun ei juurikaan ollut syönytkään.. Mutta kavereistahan pidetään huolta, itse kun olen vielä tälläinen huolehtija. Kumpikin päästiin kotiin ja ansaituille yöunille, kyllä taisi uni maistuakin. Niin, ja päästiinpä täkäläisen radioaseman kuvaankin sen nettisivuille.
Tälläinen reissu tämä, hiuuuuukkasen viiveellä tulee mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiks je! :)
Eli siis matkaan lähdettii aamulla silmät ristissä, juna oli siinä 11 pintaan perillä. Ensin käveltiin kaupungin läpi ravintolaan, tämä kaupunki kun poikkeaa siinä useimmista täkäläisistä että rautatieasema ei ole ihan keskustassa. Maittavan ruuan jälkeen oli pieni kaupunkikierros mukavan oppaan kanssa, jolla oli kiva hauva :) Välillä kyllä krhmh vähän nuokutti kun johonkin istahdettiin kuuntelemaan auringon paahtaessa.. Heidelberg on kyllä nätti kaupunki, ja kyllä meidän Jyväskylän yliopiston (ja varmasti kaikkien muidenkin Suomen yliopistojen) kirjasto kalpenee sikäläisen
yl
iopiston kirjastolle, voi jumpe!Sitten homman nimi oli se, että sai itse päättää mitä halusi tehdä loppuajasta, suurin osahan meistä kävi katsastamassa sikäläisen linnan, joka oli kyllä ihan komea, valitettavasti vain rekonstruktion alaisena. Mutta komea määrä portaitaki sai vaihteeksi kivuta, joku oli oikein merkinnyt jokaiseen rappuseen siihen astisen lukumäärän, viimeisessä taisi lukea 314.. Kyllä kun noita linnoja kävisi katselemassa useammin niin äkkiä olisi reidet terästä ja pohkeet rautaa! Sieltä sitten pikkuhiljaa tallustettiin takaisin ja vähitellen rautatieasemalle. Mäkkäristä sai vielä hyvän hiukopalan kanatortillasta ja sitten nuokuttiin junassa iho lupaavasti punoittaen takaisin rakkaaseen Würziin.
Perillä selvisi vielä sellainenki asia, että keskustassa on viinijuhlat, niin pitihän sitä lähteä vielä katsastamaan. Oli kyllä tosi hieno juttu, tori täynnä "viinitorikahviloita" (näin perisuomalaisittain sanottuna) sun muita kojuja joista sai ruokaakin, esim. puolimetrisen bratwurstin, täkäläisen erikoisuuden. Lasi viiniä maistettiin, eikä hullumpaa ollut. Kuitenki pyrin ajoissa kotiin joten lähdin samaa matkaa erään kaverini kanssa, jolle lasillinen oli hieman liikaa pitkän ja väsyttävän päivän päälle kun ei juurikaan ollut syönytkään.. Mutta kavereistahan pidetään huolta, itse kun olen vielä tälläinen huolehtija. Kumpikin päästiin kotiin ja ansaituille yöunille, kyllä taisi uni maistuakin. Niin, ja päästiinpä täkäläisen radioaseman kuvaankin sen nettisivuille.
Tälläinen reissu tämä, hiuuuuukkasen viiveellä tulee mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiks je! :)
Berliini 12.-18.6.2010
Nyt sitten päästään siihen täkäläiseen pikkukylään ku Berliini, kuulma jopa pääkaupunki tässä maailmankolkassa. Berliiniin matkustetiin iltapäiväjunalla, jossa jopa yritin opiskella. Perillä oltiin alkuillasta, ensin majoituttiin hotelliin joka muuten oli ihan asumiskelpoinen. Lähdettiin porukalla katselemaan Itä-Berliiniä, vähän napattiin syömistä ja istuttiin kapakan terassilla. Oli ihan älyttömän kylmä, vaikka omapahan on vikani kun halusin laittaa sandaalit jalkaan.
Ekana päivänä sitten käytiin opastetulla lija-autokiertoajelulla, tuli nähtyä paljon mielenkiintoista, kuten se kuuluisa East-Side-Gallery, kuviakin siinä vauhdissa tuli nappailtua. Sitten saatiin vielä ruuat ravintolassa veloituksetta, meidät oli oikein kutsuttu. Mutta se olikin sitten viikon paras ja kunnollinen ateria. Sitten kutistettiin porukkaa ja lähdettiin katselemaan kyliä. Käytiin Potsdamer Platzilla ja sieltä käveltiin Brandenburgin portin kauttaa Tiergartenin viertä Siegesäulelle, joka valitettavasti oli rakennustyön alla joten ei siitä paljon nähnyt. Kävely jatkui vielä jokusen aikaa ja päädyttiin sitten oluelle mukavaan kapakkaan. Käytiin vielä katselemassa päärautatieasemaa, melko hulppea rakennelma se kyllä on, ihan kunnon ostoskeskus.
Toisena päivänä mentiin kaikki yhdessä tutustumaan Checkpoint Charlie -museoon, Checkpoint Charlie oli siis entisen DDR:n aikaan ulkomaalaisten rajanylityspaikka, nykyään toimii museona. Aikai karmaisevia, mutta mielenkiintoisiakin juttuja löytyi sieltä. Sen jälkeen oli taas aikaa omaan käyttöön, silloin käytiin DDR-museossa, joka oli oikein hauska museo. Siellä oli kaikenmaailman DDR-aikaisia esineitä aina kahvinkeittimistä lastenleluihin ja tietenkin se tyypillinen DDR-auto, jonka pienoismallikin tuli jossain vaiheessa ostettua. Meinattiin mennä Televisiotorniin josta on hulppeat näkymät, mutta totesimme kohteen turhan kalliiksi. Siitä sitten ryhmä-rämämme jatkoi nykyisin museona toimivaan DDR-vankilaan jossa oppaana toimi vanhempi herra joka on itse joskus istunut kyseisessä vankilassa. Hurja paikka täytyy sanoa. Loppupäivästä sitten käytiin vielä huonetoverini kanssa tutustumassa paikallisiin vaatetusliikkeisiin.
Seuraavana päivänä oli koko päivä vapaa, joten kävimme Berliinin lähellä sijaitsevalla Sachsenhausenin keskitysleirillä. Mielenkiintoista oli mutta täytyy sanoa että ei siellä nyt niin hyvä mieli tule kun miettii millaisia aisoita siellä on tapahtunut. Siellä oli museoita ja jossain rakennuksessa näki millaisissa tiloissa juutalaiset silloin ennen siellä asuivat, eikä ollut paljon kehumista. Siellä oli myös pari vankilaa, yhdessä oli sellejä joissa oli muistomerkkejä ja ihmisten tuomia ruusuja. Iltapäivästä palattiin Berliiniin ja käytiin vielä vähän ostoksilla.
Sitten oli taas seuraavana päivänä yhteistä ohjelmaa. Kävelimme Unter den Linden -nimistä tunnettua katua saksalaisessa tuomiokirkossa olevaan museoon. Museossa saatiin kuulokkeet joista kuului opastusta aina kun valitsi oikean numeroyhdistelmän. Aihe oli aika pitkälti poliittista joten ei suosikkilistani kärjessä. Sieltä lähdimme vielä käymään kaupungilla, ja illalla lähdimme isommalla porukalla tutustumaan Berliinin yöelämään. Aluksi menimme joen rannalla olevaan rantabaariin jossa oli aurinkotuoleja ja oikein tanssilava, ja ihmiset oikeasti tanssivatkin. Ilma oli tosin kylmä joten olin ihan iloinen kun jatkoimme suuntaa erääseen yökerhoon. Oli ihan mukava paikka, siellä oli pari sisätilaa ja ulkona kunnon piha. Mutta kuten sanottu, ilma oli melkoisen viileä joten tanssahtelimme sisätiloissa. Aamuyön puolella lähdettiin sitten hotellille, mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Opiskelijabudjetillahan kun ei taksia tilattu niin jonkin aikaa kun patikoitiin niin päädyimme S-Bahn-asemalle ja siellä sitten aamuneljältä nuokuttii junaa odottamassa. Oma hotellisänky tuntui kyllä siinä vaiheessa erittäin mukavalta.
Seuraavana päivänä menimme taas yhdessä Museumsinselille ("museosaari) ja siellä Pentagon-museoon, jossa oli kaikenlaista aina antiikin kreikan kulttuurista Islamin kulttuuriin. Oli tosi mielenkiintoista ja paljon oli hienoa nähtävää, ihan "muutama" kuvakin tuli otettua. Tämän jälkeen menimme huonetoverini kanssa siihen kuuluisaan televisiotorniin, ja näkymän olivat sanalla sanoen mahtavat! Melkein 300 metrin korkeudessa 360 asteen näkymä, ja hissi oli todellakin supernopea, ei mennyt montaa sekuntia kun oltiin jo ylhäällä. Ilmakin oli tosi kaunis, oli aivan ihana katsella ympärille avautuvaa Berliiniä, vaikka olikin vähän kumma olo niin korkealla. Sitten käväisimme vielä nopeasti kaupoilla, millään kun ei meinannut löytyä kenkiä illan oopperaan. Illalla siis tosiaan menimme kaikki yhdessä Berliiniin Koomiseen oopperaan, joka oli todella positiivinen yllätys. Mielikuvani oopperasta on aina ollut melko negatiivinen mutta lähdin avoimin mielin katsomaan (yliopiston tarjoamaa!) esitystä, ja se oli todellakin hyvä. Koomisessa oopperassa ehkä puhutaan hieman enemmän kuin tavallisessa, mikä tekee siitä mielekkäämpää, ja nimensä mukaisesti se oli hauska. Sinäkin iltana lähdettiin vielä käymään ulkona porukalla, tällä kertaa ihan jalkaisin hotellilta joten paluumatkakaan ei ollut ongelma. Hotellimme sijaitsi aivan East Side Galleryn vieressä, kävelimme sen viertä ja tulipa pari kuvaakin otettua pimeässä. Päädyimme sitten joen kapeammalla kohdalla rannalla sijaitsevaan baariin, joka oli ihan mukava. Yhdet otettiin ja sitten lähdimme ensimmäisten joukossa jo takaisin hotellille että ehtisi edes hetken nukkua.
Sitten koittikin jo lähtöpäivä ja viimeinen ihana hotelliaamiainen. Laukkujen kanssa sitten vain junalle Würzburgiin, ei tosin ihan ongelmitta kun juna oli tunnin myöhässä kun saavuimme vaihtoasemalle. Tässä on hyvä esimerkki siitä ettei junat ole aina täsmällisiä edes Saksassa. Reissu oli joka tapauksessa todella antoisa, ja erittäin hyvin suunniteltu. Nyt sitten odotellaan milloin seuraavan kerran tulee lähdettyä kun ei tuo yksi kerta tunnu vielä riittävän.
Ekana päivänä sitten käytiin opastetulla lija-autokiertoajelulla, tuli nähtyä paljon mielenkiintoista, kuten se kuuluisa East-Side-Gallery, kuviakin siinä vauhdissa tuli nappailtua. Sitten saatiin vielä ruuat ravintolassa veloituksetta, meidät oli oikein kutsuttu. Mutta se olikin sitten viikon paras ja kunnollinen ateria. Sitten kutistettiin porukkaa ja lähdettiin katselemaan kyliä. Käytiin Potsdamer Platzilla ja sieltä käveltiin Brandenburgin portin kauttaa Tiergartenin viertä Siegesäulelle, joka valitettavasti oli rakennustyön alla joten ei siitä paljon nähnyt. Kävely jatkui vielä jokusen aikaa ja päädyttiin sitten oluelle mukavaan kapakkaan. Käytiin vielä katselemassa päärautatieasemaa, melko hulppea rakennelma se kyllä on, ihan kunnon ostoskeskus.
Toisena päivänä mentiin kaikki yhdessä tutustumaan Checkpoint Charlie -museoon, Checkpoint Charlie oli siis entisen DDR:n aikaan ulkomaalaisten rajanylityspaikka, nykyään toimii museona. Aikai karmaisevia, mutta mielenkiintoisiakin juttuja löytyi sieltä. Sen jälkeen oli taas aikaa omaan käyttöön, silloin käytiin DDR-museossa, joka oli oikein hauska museo. Siellä oli kaikenmaailman DDR-aikaisia esineitä aina kahvinkeittimistä lastenleluihin ja tietenkin se tyypillinen DDR-auto, jonka pienoismallikin tuli jossain vaiheessa ostettua. Meinattiin mennä Televisiotorniin josta on hulppeat näkymät, mutta totesimme kohteen turhan kalliiksi. Siitä sitten ryhmä-rämämme jatkoi nykyisin museona toimivaan DDR-vankilaan jossa oppaana toimi vanhempi herra joka on itse joskus istunut kyseisessä vankilassa. Hurja paikka täytyy sanoa. Loppupäivästä sitten käytiin vielä huonetoverini kanssa tutustumassa paikallisiin vaatetusliikkeisiin.
Seuraavana päivänä oli koko päivä vapaa, joten kävimme Berliinin lähellä sijaitsevalla Sachsenhausenin keskitysleirillä. Mielenkiintoista oli mutta täytyy sanoa että ei siellä nyt niin hyvä mieli tule kun miettii millaisia aisoita siellä on tapahtunut. Siellä oli museoita ja jossain rakennuksessa näki millaisissa tiloissa juutalaiset silloin ennen siellä asuivat, eikä ollut paljon kehumista. Siellä oli myös pari vankilaa, yhdessä oli sellejä joissa oli muistomerkkejä ja ihmisten tuomia ruusuja. Iltapäivästä palattiin Berliiniin ja käytiin vielä vähän ostoksilla.
Sitten oli taas seuraavana päivänä yhteistä ohjelmaa. Kävelimme Unter den Linden -nimistä tunnettua katua saksalaisessa tuomiokirkossa olevaan museoon. Museossa saatiin kuulokkeet joista kuului opastusta aina kun valitsi oikean numeroyhdistelmän. Aihe oli aika pitkälti poliittista joten ei suosikkilistani kärjessä. Sieltä lähdimme vielä käymään kaupungilla, ja illalla lähdimme isommalla porukalla tutustumaan Berliinin yöelämään. Aluksi menimme joen rannalla olevaan rantabaariin jossa oli aurinkotuoleja ja oikein tanssilava, ja ihmiset oikeasti tanssivatkin. Ilma oli tosin kylmä joten olin ihan iloinen kun jatkoimme suuntaa erääseen yökerhoon. Oli ihan mukava paikka, siellä oli pari sisätilaa ja ulkona kunnon piha. Mutta kuten sanottu, ilma oli melkoisen viileä joten tanssahtelimme sisätiloissa. Aamuyön puolella lähdettiin sitten hotellille, mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Opiskelijabudjetillahan kun ei taksia tilattu niin jonkin aikaa kun patikoitiin niin päädyimme S-Bahn-asemalle ja siellä sitten aamuneljältä nuokuttii junaa odottamassa. Oma hotellisänky tuntui kyllä siinä vaiheessa erittäin mukavalta.
Seuraavana päivänä menimme taas yhdessä Museumsinselille ("museosaari) ja siellä Pentagon-museoon, jossa oli kaikenlaista aina antiikin kreikan kulttuurista Islamin kulttuuriin. Oli tosi mielenkiintoista ja paljon oli hienoa nähtävää, ihan "muutama" kuvakin tuli otettua. Tämän jälkeen menimme huonetoverini kanssa siihen kuuluisaan televisiotorniin, ja näkymän olivat sanalla sanoen mahtavat! Melkein 300 metrin korkeudessa 360 asteen näkymä, ja hissi oli todellakin supernopea, ei mennyt montaa sekuntia kun oltiin jo ylhäällä. Ilmakin oli tosi kaunis, oli aivan ihana katsella ympärille avautuvaa Berliiniä, vaikka olikin vähän kumma olo niin korkealla. Sitten käväisimme vielä nopeasti kaupoilla, millään kun ei meinannut löytyä kenkiä illan oopperaan. Illalla siis tosiaan menimme kaikki yhdessä Berliiniin Koomiseen oopperaan, joka oli todella positiivinen yllätys. Mielikuvani oopperasta on aina ollut melko negatiivinen mutta lähdin avoimin mielin katsomaan (yliopiston tarjoamaa!) esitystä, ja se oli todellakin hyvä. Koomisessa oopperassa ehkä puhutaan hieman enemmän kuin tavallisessa, mikä tekee siitä mielekkäämpää, ja nimensä mukaisesti se oli hauska. Sinäkin iltana lähdettiin vielä käymään ulkona porukalla, tällä kertaa ihan jalkaisin hotellilta joten paluumatkakaan ei ollut ongelma. Hotellimme sijaitsi aivan East Side Galleryn vieressä, kävelimme sen viertä ja tulipa pari kuvaakin otettua pimeässä. Päädyimme sitten joen kapeammalla kohdalla rannalla sijaitsevaan baariin, joka oli ihan mukava. Yhdet otettiin ja sitten lähdimme ensimmäisten joukossa jo takaisin hotellille että ehtisi edes hetken nukkua.
Sitten koittikin jo lähtöpäivä ja viimeinen ihana hotelliaamiainen. Laukkujen kanssa sitten vain junalle Würzburgiin, ei tosin ihan ongelmitta kun juna oli tunnin myöhässä kun saavuimme vaihtoasemalle. Tässä on hyvä esimerkki siitä ettei junat ole aina täsmällisiä edes Saksassa. Reissu oli joka tapauksessa todella antoisa, ja erittäin hyvin suunniteltu. Nyt sitten odotellaan milloin seuraavan kerran tulee lähdettyä kun ei tuo yksi kerta tunnu vielä riittävän.
6.6.10
Vähän päivitystä
Ei oo tullu oikein nyt tänne kirjoteltua liian pitkään aikaan. Ekan viikon jälkeen on ehtiny tekemään ja näkemään kaikenlaista, yritän nyt jälkikäteen pikkuhiljaa päivitellä tänne tärkeimmät kuulumiset.
Nyt tosiaan jo kahdeksatta viikkoa täällä viettelen, ihan uskomatonta! Oon tavannut paljon erimaalaisia ihmisiä aina korealaisista ja kiinalaisista espanjalaisiin ja amerikkalaisiin, ja tietysti saksalaisia, kuinkas muuten. Ollaan pidetty pari suklaafondue- ja karaokeiltaakin, ja tavoitteena olis nyt ostaa itsellekki sellanen suklaafondue-juttu ja karaoke-mikit. Kerran "opiskeltiin" vähän indonesiaakin, ja osaan nyt taas yhtä kieltä lisää, tosin en nyt vielä kovin pitkälle pysty keskustelemaan. Mutta sen verran voin sanoa, että ymmärrän nyt paremmin miksi eräät banaaniliköörit on nimeltään Pisang ja Pisang Ambon ;) Mikä mielenkiintoisinta, kyseinen indonesialainen tyttö opettelee suomea ja tulee Suomeen yhden saksalaisen tytön kanssa heinäkuussa kielikurssille. Ja itse yritän opettaa yhdelle toiselle saksalaiselle tytölle suomea, joka tulee myös Suomeen syksyllä vuodeksi. Me tehdään siis sellaista Face2face-juttua et kumpikin opetetaan toisillemme omaa äidinkieltä. Mikä näitä ihmisiä vaivaa kun ne haluaa oppia suomea?! ;D
Würzburg on edelleen tosi kaunis, ainut mikä harmittaa on se, että ne puiston vaaleanpunaiset puut on muuttunu vihreiksi. Ei sillä, parempi kuitenkin vihreinä kun ilman lehtiäkään. Oon käynyt parilla lyhyemmällä reissulla ja nähnyt vähän muitakin kaupunkeja jo, mikä on ollut tosi mielenkiintosta, täällä kaikki näyttää niin erilaiselta verrattuna Suomeen. Mutta niistä tulee vielä lisää myöhemmin. Pääsin jo käymään tuolla Marienbergin linnoituksellakin, tosin en sisällä, mutta en kyllä ees tiedä pääseekö sinne sisään. Museossa kuitenkin oon nyt käynyt, ja siellä jos missä on paljon nähtävää. Myös Residenzin sisällä kävin tänään, ja se on aivan mahtavan upea, ihan kuin ulkoakin.
Pääsin kokemaan täkäläisen katolilaisen messun yhtenä paikallisena pyhäpäivänä. Se oli tosi mielenkiintoista, tosi erilaista kun Suomessa ja paljon näyttävämpää. Siellä on edessä paljon pappeja purppuranvärisissä kaavuissa ja lisäksi etupenkissä istu paljon valkokaapuisia herroja joilla oli hassut mustat hatut (valitettavasti en osaa kovin asiantuntevasti näitä juttuja kuvata). Sitten oli monta kolmehenkistä sotilas(tms)ryhmää joilla oli jokaisella erilaiset uniformut ja jokaisen ryhmän keskimmäisellä oli iso lippu. Ehkä siinä puolivälissä messua lähdettiin kulkueena ulos kirkosta ja kuljettiin kaikki pitkin katuja Residenzille (iso palatsi täällä) ja sen edustalle oli tehty pieni alttari ja siellä oli sitten jotakin meneillään. Sitten käveltiin takaisin kirkon edustalle toista reittiä ja siellä oli viimeiset jutut. Koko kävelymatka oli arviolta kilometri, ja koko matkan oli kaiuttimia joista kuulu, mitä ilmeisesti kirkossa olleet esilukijat aina luki, ja laulettiin siinä myös pari virttäkin. Ja kadun varsilla oli paljon erilaisia koristuksia. Että näin täällä. Ja mielenkiintoinen yksityis kohta oli se, että siellä oli jollakin sellainen joku uurna jota se heilutti puolelta toiselle ja siitä tuli koko ajan jännänhajuista savua.
Oon tietysti yrittänyt vähän opiskellakin jossain välissä, eniten päänvaivaa tuottaa Suomeen tehtävät matkailukurssit, täkäläiset kurssit ei niinkään stressaa. Mutta kyllä se siitä, yritän keskittyä kuitenki täällä olemiseen ja tästä ajasta nauttimiseen. Tässä nyt varmaan oliki tärkeimmät kuulumiset pääpiirteittäin, kirjoittelen vielä lisää ainakin noista reissuista mahd. pian. Ensi lauantaina matkustan Berliiniin melkein viikoks, niin siitä täytyy sitten myös yrittää kirjoittaa tärkeimmät tänne.
<3
Nyt tosiaan jo kahdeksatta viikkoa täällä viettelen, ihan uskomatonta! Oon tavannut paljon erimaalaisia ihmisiä aina korealaisista ja kiinalaisista espanjalaisiin ja amerikkalaisiin, ja tietysti saksalaisia, kuinkas muuten. Ollaan pidetty pari suklaafondue- ja karaokeiltaakin, ja tavoitteena olis nyt ostaa itsellekki sellanen suklaafondue-juttu ja karaoke-mikit. Kerran "opiskeltiin" vähän indonesiaakin, ja osaan nyt taas yhtä kieltä lisää, tosin en nyt vielä kovin pitkälle pysty keskustelemaan. Mutta sen verran voin sanoa, että ymmärrän nyt paremmin miksi eräät banaaniliköörit on nimeltään Pisang ja Pisang Ambon ;) Mikä mielenkiintoisinta, kyseinen indonesialainen tyttö opettelee suomea ja tulee Suomeen yhden saksalaisen tytön kanssa heinäkuussa kielikurssille. Ja itse yritän opettaa yhdelle toiselle saksalaiselle tytölle suomea, joka tulee myös Suomeen syksyllä vuodeksi. Me tehdään siis sellaista Face2face-juttua et kumpikin opetetaan toisillemme omaa äidinkieltä. Mikä näitä ihmisiä vaivaa kun ne haluaa oppia suomea?! ;D
Würzburg on edelleen tosi kaunis, ainut mikä harmittaa on se, että ne puiston vaaleanpunaiset puut on muuttunu vihreiksi. Ei sillä, parempi kuitenkin vihreinä kun ilman lehtiäkään. Oon käynyt parilla lyhyemmällä reissulla ja nähnyt vähän muitakin kaupunkeja jo, mikä on ollut tosi mielenkiintosta, täällä kaikki näyttää niin erilaiselta verrattuna Suomeen. Mutta niistä tulee vielä lisää myöhemmin. Pääsin jo käymään tuolla Marienbergin linnoituksellakin, tosin en sisällä, mutta en kyllä ees tiedä pääseekö sinne sisään. Museossa kuitenkin oon nyt käynyt, ja siellä jos missä on paljon nähtävää. Myös Residenzin sisällä kävin tänään, ja se on aivan mahtavan upea, ihan kuin ulkoakin.
Pääsin kokemaan täkäläisen katolilaisen messun yhtenä paikallisena pyhäpäivänä. Se oli tosi mielenkiintoista, tosi erilaista kun Suomessa ja paljon näyttävämpää. Siellä on edessä paljon pappeja purppuranvärisissä kaavuissa ja lisäksi etupenkissä istu paljon valkokaapuisia herroja joilla oli hassut mustat hatut (valitettavasti en osaa kovin asiantuntevasti näitä juttuja kuvata). Sitten oli monta kolmehenkistä sotilas(tms)ryhmää joilla oli jokaisella erilaiset uniformut ja jokaisen ryhmän keskimmäisellä oli iso lippu. Ehkä siinä puolivälissä messua lähdettiin kulkueena ulos kirkosta ja kuljettiin kaikki pitkin katuja Residenzille (iso palatsi täällä) ja sen edustalle oli tehty pieni alttari ja siellä oli sitten jotakin meneillään. Sitten käveltiin takaisin kirkon edustalle toista reittiä ja siellä oli viimeiset jutut. Koko kävelymatka oli arviolta kilometri, ja koko matkan oli kaiuttimia joista kuulu, mitä ilmeisesti kirkossa olleet esilukijat aina luki, ja laulettiin siinä myös pari virttäkin. Ja kadun varsilla oli paljon erilaisia koristuksia. Että näin täällä. Ja mielenkiintoinen yksityis kohta oli se, että siellä oli jollakin sellainen joku uurna jota se heilutti puolelta toiselle ja siitä tuli koko ajan jännänhajuista savua.
Oon tietysti yrittänyt vähän opiskellakin jossain välissä, eniten päänvaivaa tuottaa Suomeen tehtävät matkailukurssit, täkäläiset kurssit ei niinkään stressaa. Mutta kyllä se siitä, yritän keskittyä kuitenki täällä olemiseen ja tästä ajasta nauttimiseen. Tässä nyt varmaan oliki tärkeimmät kuulumiset pääpiirteittäin, kirjoittelen vielä lisää ainakin noista reissuista mahd. pian. Ensi lauantaina matkustan Berliiniin melkein viikoks, niin siitä täytyy sitten myös yrittää kirjoittaa tärkeimmät tänne.
<3
31.5.10
Die Deutsche Märchenstraße - Saksalainen satutie 14.-16.05.2010
Vähän viiveellä tulee nyt näitä kertomuksia, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kyseessä on nyt siis tämä viikonloppureissu, jonka aiheena oli siis "Die Deutsche Märchenstraße" eli suomennettuna jotakuinkin "Saksalainen satutie". Ja se siis tarkoittaa reittiä joka liittyy Grimmin veljesten elämään ja satuihin. Me kierrettiin vain eteläisempi osa reittiä joka liittyy enemmän itse veljeksiin, pohjoinen osa liittyy sitten enemmän itse satuihin. Oli todellakin mielenkiintoinen reissu, tuli nähtyä yhteensä kahdeksan eri kaupunkia: Hanau, Marburg, Kassel, Hannoversch Münden, Göttingen, Sababurg, Fritzlar ja Hoberg/Efze (kaks viimeistä oli tosi pieniä mutta viihtyisiä).
Hanaussa, Grimmin veljesten synnyinkaupungissa, kierretiin vain jonkin verran ja käytiin kahvilla, ihan mukava kaupunki, mutta muuta erikoista ei oikeestaan ollut kuin Grimmin veljesten patsas, ja kaupungintalo, jonka tornista (tms) kuului keskipäivällä mielenkiintoinen soitto.
Marburgissa viivyttiin sitten pitempään, siellä siis rakkaat veljeksemme opiskeli aikoinaan. Käytiin linnaa katsomassa, ja linnan edustalla oli pienessä mökissä sen niminen systeemi kuin "Kamera Obscura" (jos kirjotin oikein), ja se oli tosi mielenkiintoinen! Seisottiin pyöreen valkosen pöydän ympärillä ilman valaistusta ja katossa oli sellanen systeemi, että peilien avulla heijastettiin pöydälle kuvaa ympäristöstä, ja ihan livenä! Pysty siis näkemään miten ihmiset ja autot liikkui ja kaikkea, ja meidän "opas" tai mikä lienee näytti kaikkia mielenkiintoisia juttuja. Sitä ne kai keskiajalla käytti linnan ympäristön tarkkailuun vihollisten varalta.
Hannoversch Münden (eka kuva alla) oli sievä pieni kylä jossa tehtiin vain pieni kävelyretki ja jatkettiin matkaa Göttingeniin. Siellä meillä oli opastettu kaupunkikierros siinä keskustan tuntumassa, ihan oli mielenkiintoista mutta sato vettä ja oli niin KYLMÄ ettei ihan koko ajan jaksanut keskittyä. Käytiin myös kaupungintalolla, joka tosi mielenkiintoinen sisältä, siellä oli paljon seinämaalauksia ja kaikenlaista (ja LÄMMINTÄ).
Sababurgissa kierrettiin villieläinpuistossa, jossa oli monenlaisia eläimiä, tosin kaikki ei kyllä tosiaankaan ollut ihan alkuperäisiä saksalaisia eläimiä, esim kenguruja ja pingviinejä tuskin elää täällä villinä, ja oli siellä ihan supisuomalaisia porojakin! Tai väittäisin että ei ihan alunperin suomesta kun ei ne ihan meidän Pettereiltä näyttänyt. Siellä nähtiin myös petolintunäytös, pöllöjä, haukkoja ja loppuhuipennukseksi mahtava valkopääkotka! Todella upea lintu. Viimesenä käytiin vilkaisemassa Sababurgin linna, jota kutsutaan Prinsessa Ruususen linnaksi, mutta täytyy sanoa että ei se niin näkemisen arvoinen loppujen lopuksi ollut, tosi vaatimaton ja kaiken kukkuraksi rakennustelineet nätisti pilaamassa näkymän.. Mutta onpahan nähty ja voinpahan sanoa että olen sen nähnyt!
Kasselissa, jossa molemmat yöt yövyttiin, käytiin illalla katsomassa pari kapakkaa, mikä merkitsi pientä väsymystä seuraavana päivänä.. Samassa kaupugissa käytiin sitten Grimmin veljesten museossa, missä oli kaikkea kivaa mutta oli yllättävän pieni. Sitten käytiin Kasselissa sijaitsevalla Wilhelmshöhen linnalla, joka oli kyllä hieno paikka. Siellä oli hieno puutarha ja "vesiputousesitys", vettä laitettiin laskemaan tosi moniportaisestia vesiputouksesta tms, ja sitä oli hauska seurata kun se lopulta päätyi syvään altaaseen putouksen alapäässä. Ja kun kiivettiin itsemme kipeiksi satoja portaita, niin näköala oli sanalla sanoen mahtava! Koko Kasselin kaupunki silmien alla.
Kotimatkalla sitten vierailtiin nopeasti Fritzlarissa ja Homberg/Efzessä (jälkimmäinen tunnetaan ilmeisesti kahdella eri nimellä) jotka siis oli ihan sööttejä pieniä kaupunkeja, mutta voimat oli niin lopussa ettei enää jaksanut niin paljon innostua kuvaamaan kaikkea mahdollista (ja ehkä hyvä niin, kuvia on muutenkin ihan reippaasti tältäkin reissulta).
Se oli siis sellainen reissu, ja lisää on tulossa, odottakaa vain!
Lg! ( =Liebe Grüße =rakkaita terveisiä)
PS. Mukaan tarttui tuliaisiksi melkein tuhatsivuinen TÄYSI painos Grimmin veljesten saduista ;)
Hanaussa, Grimmin veljesten synnyinkaupungissa, kierretiin vain jonkin verran ja käytiin kahvilla, ihan mukava kaupunki, mutta muuta erikoista ei oikeestaan ollut kuin Grimmin veljesten patsas, ja kaupungintalo, jonka tornista (tms) kuului keskipäivällä mielenkiintoinen soitto.
Marburgissa viivyttiin sitten pitempään, siellä siis rakkaat veljeksemme opiskeli aikoinaan. Käytiin linnaa katsomassa, ja linnan edustalla oli pienessä mökissä sen niminen systeemi kuin "Kamera Obscura" (jos kirjotin oikein), ja se oli tosi mielenkiintoinen! Seisottiin pyöreen valkosen pöydän ympärillä ilman valaistusta ja katossa oli sellanen systeemi, että peilien avulla heijastettiin pöydälle kuvaa ympäristöstä, ja ihan livenä! Pysty siis näkemään miten ihmiset ja autot liikkui ja kaikkea, ja meidän "opas" tai mikä lienee näytti kaikkia mielenkiintoisia juttuja. Sitä ne kai keskiajalla käytti linnan ympäristön tarkkailuun vihollisten varalta.
Hannoversch Münden (eka kuva alla) oli sievä pieni kylä jossa tehtiin vain pieni kävelyretki ja jatkettiin matkaa Göttingeniin. Siellä meillä oli opastettu kaupunkikierros siinä keskustan tuntumassa, ihan oli mielenkiintoista mutta sato vettä ja oli niin KYLMÄ ettei ihan koko ajan jaksanut keskittyä. Käytiin myös kaupungintalolla, joka tosi mielenkiintoinen sisältä, siellä oli paljon seinämaalauksia ja kaikenlaista (ja LÄMMINTÄ).
Sababurgissa kierrettiin villieläinpuistossa, jossa oli monenlaisia eläimiä, tosin kaikki ei kyllä tosiaankaan ollut ihan alkuperäisiä saksalaisia eläimiä, esim kenguruja ja pingviinejä tuskin elää täällä villinä, ja oli siellä ihan supisuomalaisia porojakin! Tai väittäisin että ei ihan alunperin suomesta kun ei ne ihan meidän Pettereiltä näyttänyt. Siellä nähtiin myös petolintunäytös, pöllöjä, haukkoja ja loppuhuipennukseksi mahtava valkopääkotka! Todella upea lintu. Viimesenä käytiin vilkaisemassa Sababurgin linna, jota kutsutaan Prinsessa Ruususen linnaksi, mutta täytyy sanoa että ei se niin näkemisen arvoinen loppujen lopuksi ollut, tosi vaatimaton ja kaiken kukkuraksi rakennustelineet nätisti pilaamassa näkymän.. Mutta onpahan nähty ja voinpahan sanoa että olen sen nähnyt!
Kasselissa, jossa molemmat yöt yövyttiin, käytiin illalla katsomassa pari kapakkaa, mikä merkitsi pientä väsymystä seuraavana päivänä.. Samassa kaupugissa käytiin sitten Grimmin veljesten museossa, missä oli kaikkea kivaa mutta oli yllättävän pieni. Sitten käytiin Kasselissa sijaitsevalla Wilhelmshöhen linnalla, joka oli kyllä hieno paikka. Siellä oli hieno puutarha ja "vesiputousesitys", vettä laitettiin laskemaan tosi moniportaisestia vesiputouksesta tms, ja sitä oli hauska seurata kun se lopulta päätyi syvään altaaseen putouksen alapäässä. Ja kun kiivettiin itsemme kipeiksi satoja portaita, niin näköala oli sanalla sanoen mahtava! Koko Kasselin kaupunki silmien alla.
Kotimatkalla sitten vierailtiin nopeasti Fritzlarissa ja Homberg/Efzessä (jälkimmäinen tunnetaan ilmeisesti kahdella eri nimellä) jotka siis oli ihan sööttejä pieniä kaupunkeja, mutta voimat oli niin lopussa ettei enää jaksanut niin paljon innostua kuvaamaan kaikkea mahdollista (ja ehkä hyvä niin, kuvia on muutenkin ihan reippaasti tältäkin reissulta).
Se oli siis sellainen reissu, ja lisää on tulossa, odottakaa vain!
Lg! ( =Liebe Grüße =rakkaita terveisiä)
PS. Mukaan tarttui tuliaisiksi melkein tuhatsivuinen TÄYSI painos Grimmin veljesten saduista ;)
19.4.10
Ensiaskeleet suuressa maailmassa
Nyt se vaihtoonlähtö on sitten koittanut, johan sitä onkin jännitetty! Lähtöä edeltävänä yönä jäi kyllä yöunet järkyttävän vähälle, mutta ei sitä edes loppujen lo
puksi huomannut, mitä nyt lentokoneessa tuli vähän nuokuttua koulutehtävien päällä ;D Lento meni nopeasti, vaikka aluksi vähän hirvitti kun näin miten pienellä koneenräppänällä sitä pitäisi nousta johonkin kymmeneen kilometriin, ikinä en ole niin pienellä koneella lentänyt!! Kone pysyi kuitenkin ilmassa ja päästiin perille Frankfurtin lentokentälle, jossa sompailtiin, matkustettiin lentokenttäjunalla(!!) ja löydettiin sokkeloistakin sokkeiloisempien reittien kautta junaraiteille, liputkin saatiin matkalla ostettua. Täytyy kyllä sanoa, että täällä on kyllä junat hienompia kuin Suomessa!
Sää suosi ennusteista huolimatta ja saimme nähdä maisemat ja ennenkaikkea Würzburgin kaupungin heti ensimmäisenä auringonvalossa, ja sehän todellakin on mielettömän kaunis, mutta siitä lisää tuonnempana. Tuutori oli vastassa asemalla ja vei omaan pikku opiskelijaboksiini. Pian tapasin Jyväskylästä tutun ystäväni ja kävimme kaupungissa kiertelemässä, tulipa jotain pientä ostettuakin :) Kotiuduin heti hyvin ja iltakin meni mukavasti uudessa kämpässä.
Seuraavana päivänä oli vuorossa aamupäivällä kaupungintalolla ja pankissa asioimista tuutorin kanssa. Iltapäivällä oli Auslandsamtin (vastaa kaiketi meillä Kansainvälisiä palveluita tms) järjestämä kaupunkikierros ja illalla pieni baarikierros, jonka järjesti saksalaisten opiskelijoiden muodostama järjestö, joka järjestää vaihtareille kaikenlaista ohjelmaa. Siellä tapasin muutamia muita vaihto-opiskelijoita pääasiassa eripuolilta eurooppaa.
Sitten oli vuorossa yliopistolle kirjautuminen ja opiskelja-asuntolahommien viimeistely ja talonmiehen tapaaminen. Tuli myös käytyä ensimmäistä kertaa yliopiston mensassa syömässä, on kieltämättä hieman erilainen systeemi kuin meillä Jyväskylässä. Ateria kootaan itse ja eri osilla on omat hintansa, ihan kätevää kyllä. Sitten tuli taas käytyä kaupungilla ja mukaan tuli hmrmh pari kassilista käyttötavaraa, mutta kaikki (tai ainakin suurin osa) oli oikeesti tarpeellista! Eikä hinta paljon hirvittänyt, täällä kun on sellainen kauppa, josta löytyy lähes mitä vain, ja jokaikinen tuote maksaa vain YHDEN EURON! Hirvittää ajatella miten paljon sitä ehtii hamstrata kolmessa kuukaudessa...
Viikonloppuna sitten siivoilin ja ihastelin kaupunkia. Sunnuntaina oli vihdoin palautettava ajatukset hieman opiskeluunkin, joten menin puistoon luke
maan. Ilma oli todella mahtava, suorastaan helteinen, jos pitkään oli auringossa. Tein myös ihanan kävelyn kaupugilla ja Mainin rannalla, sekä tutustuin hieman paikalliseen leipomokulttuuriin ostamalla suolaisen leivoksen, joka oli nimeltään Knusper-jotain, en millään enää muista miten se meni. Se oli sellainen spiraaliksi leivottu, jossa oli seesamin- ja jotain muita siemeniä ja juustoa, hyvältä maistui.
Kaupunki on siis todella älyttömän kaunis, täällä on arkkitehtuuri ihan toisenlaista kuin Suomessa. Esimerk
iksi tuossa ihan arviolta kilometrin päässä on mahtava rakennus, jota kutsutaan nimellä Residenz. Se on ihan huippukaunis. Myös Main ja Alte Main Brücke ("Vanha pääsilta", en tiedä onko kirjoitusasu ihan oikein) ovat upeita paikkoja. Tuolta sillalta näkee 
hyvin yhden ehkä suosituimmasta nähtävyyksistä täällä, Marienbergin linnoituksen. Yksi lempipaikoistani täällä on ihan tässä asuntolan vieressä oleva puisto, joka on todella pitkä, ja jossa on älyttömän kauniita vaaleanpunaisia kirsikkapuita ja Magnolia -nimisiä puita. 
Jälkimmäisiin olen todella rakastunut <3
Asuntoni on hirmu kiva, ei tosin koolla pilattu, mutta mitä pienempi, sitä vähemmän pelottaa :> Ihan parasta siinä on kuitenkin se, että keittiö on kaapissa! Siis oikeasti kaapissa, ulkoapäin se näyttää ihan tavalliselta vaatekaapilta, mutta kun avaa ovet niin siinä onkin pieni keittiö; kaksi keittolevyä, tiskiallas, pieni jääkaappi, roskis ja kaksi hyllyä ylhäällä, sekä pieni vetolaatikko. Todella kätevää, ja riittää yhdelle ihan mainiosti muutamaksi kuukaudeksi.
Tänään oli ensimmäiset tilaisuudet yliopistolla, paljon en viisastunut mutta oli mielenkiintoista nähdä millaista siellä on. Huomenna on taas joku tilaisuus ja kursseille ilmoittautumista. Maistoimpa muuten tänään myös yhtä paikallisen leipomokulttuurin erikoisuutta, brezeliä. Hyvää oli, mutta hirmu suolaista kun päälle on ripoteltu merisuolaa.
Ensifiilikset on siis kaikenkaikkiaan superpositiivisia ja viihtyvyystaso kymppi. Eli eiköhän täällä sen kolme puoli kuukautta pärjää! :) Tuntuu, että täällä saksan puhuminenkin on helpompaa kuin Suomessa, ja olen aivan ymmälläni miten hyvin ymmärrän kaiken. Tuntuu, että jo muutamassa päivässä on oppinut paljon uutta saksan kielen käytöstä.
Ehkäpä tämä riittää tältä erää, lisää fiiliksiä ja tunnelmia taas kun ehtii/jaksaa/huvittaa kirjoitella! ;)
<3:>
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
